In joor feis GT5!

Xbox360 -autopelien syksymmällä julkaistava kruununjalokivi Forza Motorsport 3 näyttää uskomattoman hienolta ja tästä huolimatta pyörii kuulemma edelleen silkkisellä 60fps vauhdilla.

Autoissa on kymmenen kertaa enemmän polygoneja ja neljä kertaa tarkemmat tekstuurit kuin kakkosessa. Myös jo entuudestaan erinomaiset ajofysiikat on pistetty kokonaan uusiksi. Ratoja luvataan mukavat sata ja autojakin jotain neljäsataa viideltäkymmeneltä eri valmistajalta. Myös itse peliin luvataan enemmän sisältöä ja vaihtelua niin yksin- kuin moninpeliinkin, joten eiköhän tästä ole tulossa helposti kaikkien aikojen kovin (konsoli)autopeli.

Uusia videoita NHL10:stä

NHL10:n virallisessa blogissa tuottajakaksikko David Littman ja Sean Ramjagsingh hehkuttavat pelin hienouksia kolmen uuden videon voimin. Täytyy myöntää, että näyttää todella lupaavalta.

Mass Effect 2 houkuttelee

Mass Effect 2 on helposti yksi odotetuimpia pelejä minulle. Scifi-trilogian(?) ensimmäinen osa osui ja upposi puutteineenkin sen verran hyvin, että se tuli pelattua lisäosineen jopa kolme kertaa läpi. Ja koska kakkososa näyttää vasta julkaistun videon perusteella entistäkin erinomaisemmalta, ei alkuvuodesta 2010 näillä näkymin ole juuri vapaa-ajan ongelmia.

Huom. video saattaa herkimpien mielestä sisältää jonkinasteisia spolereita.

Vanha Amiga-klassikko Xbox Live Arcadeen

Team17 ilmoittaa julkaisevansa vielä tämän vuoden puolella remasteroidun uusioversion takavuosien Alien Breed -Amiga-klassikosta Xbox Live Arcadeen.

Tätä tuli joskus hakattua kavereiden kanssa urakalla, tosin vain myöhemmin julkaistua PC-versiota, joka sekin siihen aikaan iski kuin miljoona volttia. Odotan siis innolla.

Vanhojen pelien kauppaa

Ajattelin tänään vähän karsia pelihyllyä ja viedä ison nipun vanhoja pelejä läheiseen, nimeltä mainitsemattomaan pelikauppaan. Mukaan nappasin kymmenen omasta mielestäni ihan hyvää ja melko kuranttia peliä: Forza Motorsport 2, Raibow Six Vegas 2, Prince of Persia (se uusi), NHL 09, Chronicles of Riddick: Assault on Dark Athena, C&C Red Alert 3, F.E.A.R. 2, Far Cry 2, Assassins Creed ja Burn Out Paradise.

Yllätys oli melkoinen kun pelikaupan jeppe täräytti hyvitettävän summan koko paketista: "No jos nyt kuuskymppii...". Just, lol, eli tollanen 6 euroo pala.

Eli joo, Huuto.net kutsuu. Jos kiinnostaa hyvät pelit halvalla, saa käydä katsomassa.

Ensikosketus Fight Night Round 4:n

No niin, vihdoinkin sain aikaiseksi hommata Fight Night -pelisarjan uusimman, eli neljännen rundin. Ensi-istumalta täytyy sanoa että on kyllä juuri niin tyylikästä fysiikkapohjaista nyrkkeilyä kuin odotinkin. Uramoodi tuntuu edelleen vähän ohuelta, osa harjoitusmoodeista turhauttavan hankalilta ja kehässäkin tuntuu tulevan pataan melkein vastustajalta kuin vastustajalta, mutta eiköhän se tästä kun ottelukokemusta kertyy... Ainakin grafiikat ovat viimeistä huutoa.

Rajaseudut seurantaan

Itseltäni jostain kumman syystä aina tähän päivään asti täysin huomiotta jäänyt Gearboxin Borderlands vaikuttaa erinomaisen lupaavalta peliltä. Vai miltä kuulostaa Mad Max -vaikutteiseen scifi-maailmaan sijoittuva FPS/RPG maksimissaan neljän pelaajan coopilla? Diablolta aseilla, eli aikasta makeelta, sanoisin!

Kannattaa ehdottomasti pistää korvan taakse ja syksyistä julkkaria odotellessa vaikkapa tutustua pelin kotisivuihin.

Lepatuspakko 28.8.2009.

Batman Arkham Asylum julkaistaan syksymmällä. Repiikö maailman ensimmäinen ihan oikeasti hyvä Bättispeli reiän aika-avaruusjatkumoon?

Tästä vähän esimakua tulevasta.

NHL10 näyttää lupaavalta

IGN on julkaissut uuden NHL 10 promovideon. Hyvältä näyttää, mutta toi first person fighting ei jotenkin innosta...?

Arviossa Dead Space

Ei ehkä enää kovinkaan ajankohtainen peli, mutta Dead Space tuntuu olevan monille aika (täysin) tuntematon peli. Kyseessä on kuitenkin mielestäni vuoden 2008 ehdoton superyllättäjä ja yksi parhaista selviytymiskauhutoimitapeleistä ikinä koskaan - jopa niin hyvä että Dead Spacen nimen voi mainita samassa lauseessa System Shockien kanssa!

Tilanne on monista scifipeleistä ja -elokuvista tuttu: jotain kauheaa tapahtuu kaukaisella avaruuskaivosaluksella, kaikki muuttuvat muukalaismutanteiksi ja pelaaja joutuu yksin epätoivosen haasteen eteen. On tarinassa tietty enemmänkin syvyyttä mutta perusasetelma on tämä. Pelimekaniikan keskeinen juju on, että viholliset tulevat päälle niin kauan kun se vain fyysistesti on mahdollista ja örrien pysäyttämiseen tarvitaankin paljon enemmän kuin vain nappi otsaan. Monesti pari kättä (lonkeroa, muuta uloketta yms.) ja jalka irti, niin johan alkaa vauhti hiipua.

Erittäin näyttävä Dead Space on visuaalisesti paljon velkaa Alien -elokuville ja sehän on pelkästään hyvä asia. Ahtaat ja savuiset, vilkkustroboin valaistut käytävät luovat juuri oikeat puitteet jäätävän jännittävälle seikkailulle ja erinomaisen ahdistava äänimaailma kohottaa tunnelman todella intensiiviseksi. Pelaaja ei ole mikään pulssikiväärillä varustettu supersolttu, vaan sattumalta muukalaisinvaasion keskelle sattuva tavallinen mekaanikko. Oikeita aseita ei ole nimeksikään, vaan enimmäkseen raajoja leikellään erilaisilla kaivostyökaluilla kuten plasmaleikkureilla ja sirkkelisahalla. Matkan varrella pääsee myös ostamaan parempaa suojaa ja tykkiä, mikä antaa pelille mukavaa "roolipelihenkeä".

Dead Space on selkeästi enemmän kuin osiensa summa. Se on audiovisuaalisesti todella laadukas tuote ja tunnelmaltaan erinomainen. Pelaaminen on samanaikaisesti hauskalla tavalla kammottavaa ja kammottavalla tavalla hauskaa. Moninpeliä ei ole, mutta itse vetäisin pelin kolme kertaa läpi ja vielä maistuisi lisää, joten rahalleen saa varmasti vastinetta, sillä tätäkin saa kaupoista jo melkoisen halvalla. Suosittelen lämpimästi ja kai tälle nyt sit täytyy maksimipointsit antaa.

*****

http://deadspace.ea.com/

Arviossa Chronicles of Riddick: Assault on Dark Athena

Takavuosien Chronicles of Riddick oli heittämällä yksi ykkösboksin parhaista peleistä. Sopiva yhdistelmä FPS-räiskintää, lähitaistelua ja varjoissa hiiviskelyä iski ainakin allekirjoittaneeseen todella kovaa. Doom 3:n tyyliset grafiikat olivat huimasti aikaansa edellä ja ääninäyttelykin parasta A -luokkaa. Jonkinsorttisten engineyhteensopivuusongelmien vuoksi tätä klassikkoa ei ikinä saatu emuloitua 360:lle, joten tiimi päätti vääntää koko pelin puhtaalta pöydältä next genille ja lisätä samalle levylle vielä kokonaan uudenkin seikkailun: Assault on Dark Athenan.

Alkuperäinen seikkailu on edelleen sisällöllisesti ja peliteknisesti täyttä rautaa, mutta vaikka grafiikoita ja animaatioita onkin paranneltu jonkin verran, ei pelin ikä jää huomaamatta keltään. Vaikka kyseinen seikkailu tuli hakattua muutama vuosi sitten pariinkin otteeseen läpi, vedin tämän next gen -uudelleenlämmittelyn lähes yhdellä istumalla läpi innosta puhkuen. Nykypelien kädestä talutteluun jo tottuneena pelin vaikeus tuli kuitenkin osittaisena yllätyksenä ja välillä avoimissa ympäristöissä joutuu haahuilemaan turhankin paljon kun pelaajalle ei kerrota tarvittavan selkeästi mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

Pelin uusi sisältö on suoraviivaisempi ja muutenkin aavistuksen helpompi, mutta muuten ei pääse edeltäjänsä kanssa samalle tasolle kuin aivan alkuvaiheessa. Juonenkuljetus on lähes olematonta ja seikkailun edetessä peli jää pahasti junnaamaan räiskintävaihteelle. Riddickin ehdoton suola, eli varjoissa hiippailu ja brutaalit lähitaistelutapot unohtuvat lähes kokonaan kun pelaaja juoksee yksitoikkoisia käytäviä edestakaisin ampuen ylitehokkailla aseilla kaiken ajasta ikuisuuteen.

Ensimmäisen osan nostalgiasäväreistä ja erinomaisesta ääninäyttelystä bonusta, muuten melko turha julkaisu sanoisin. Miinusta täytyy antaa jotenkin nihkeästä ruudunpäivitysnopeudesta ja melkoisen turhasta moninpelistä. Kolme tähteä just ja just.

***

www.riddickgame.com

Arviossa Resident Evil 5

Resident Evil 5 on meikäläiselle ensikosketus tähän legendaariseen pelisarjaan sitten muinaisten pleikkariaikojen, jolloin sarjan ensimmäinen osa tuli pelattua läpi muutamaankiin otteeseen. Kauas on tultu niistä ajoista ja selviytymiskauhu on evolvoitunut enemmän tai vähemmän puhtaaksi kolmannen persoonan räiskinnäksi. Tämä ei kuitenkaan ole (pelkästään) huono asia, vaikkakin olisin hieman enemmän toivonut pelkääväni pelin aikana.

Graafisesti peli on aika pirun lähellä upeinta mitä Boxilla on toistaiseksi näkynyt ja etenkin pelin sankarikaksikko on mallinnettu uskomattomalla yksityiskohtaisuudella. Myös pelin eksoottiset ympäristöt ovat kuvankauniita, joskin seikkailun edetessä hienot hökkelikylämiljööt, auringonlaskussa kylpevät savannit ja muut tunnusomaiset Afrikkamaisemat muuttuvat turhan geneerisiksi tehdashalleiksi, luolastoiksi ja hallituksen salaisiksi tutkimuslaitoksiksi. Bonusta virheettömästä ruudunpäivityksestä.

Seikkailun voi läpäistä yksin AI kaverin kanssa pelaten tai vaihtoehtoisesti cooppina kaverin kanssa jota lämpimästi suosittelen. (sekä live että splitscreeni löytyy) Keinoälykaveri lähinnä keskittyy olemaan tiellä ja tuhlaamaan muutenkin vähissä olevia panoksia. Peli on enimmäkseen hyvin perinteistä räiskintää, joskin yhdeksänpaikkaisen mini-inventaarion kanssa sählääminen tekee asioista tarpeettoman hankalaa. Myös ohjauksessa on perseilty ainakin omaan makuun vähän turhankin paljon: Jos ammattisotilaamme Chris vetäisee aseen esille, liimautuvat hemmon jalat taikaiskusta lattiaan. Ampuminen ja liikkuminen ei siis yksinkertaisesti onnistu samanaikaisesti. Joo, paniikkia tämä ahtaissa tiloissa taisteluun tuo, mutta onko pelattavuuden ja kontrollien tahallinen rampauttaminen sitten oikea keino aikaansaada se? Kysynpähän vaan.

Peliteknisistä omituisuuksista ja seikkailun räiskintähenkisyydestä huolimatta huomasin pitäväni pelistä paljon, varsinkin kaverin kanssa pelattuna. Viides Resident Evil on hieno ja hauska peli, mutta mitään sarjan alkuaikojen, Silent Hillin tai vaikkapa Dead Spacen kaltaista puhdasta kauhua ei missään nimessä kannata odottaa. Kyllä tämä silti enemmän kuin kolme tähteä ansaitsee - pistamma siis neljä.

****

http://www.residentevil.com/5/

Arviossa Red Faction Guerrilla

Viimepäivien ehdoton ajansyöjä numero uuno on ollut Volitionin uusi MARS -freeroameri Red Faction: Guerrilla. Täysin vapaa ja tuhottavissa oleva iso pelimaailma herättää hienosti lapsuuden hiekkalaatikkoleikit mieleen. Mikä voisikaan olla hauskempaa kuin rysäyttää täyteen räjähteitä ladatulla rekka-autolla ison rakennuskompleksin seinästä sisään? Juuri niin - eipä oikein mikään. (Toivottavasti joku FBI ei vedä nyt mitään vääriä johtopäätelmiä allekirjoittaneesta :P)

Grafiikka on hienohkoa, mutta ei missään nimessä mitään tajunnanräjäyttävää tasoa. Peli kuitenkin pyörii mukavan tasaista tahtia ja visuaalien tietyn yksinkertaisuuden antaa helposti anteeksi kun huomaa miten yksityiskohtaisesti ja realistisesti pelimaailman saa hajoitettua. Pellin alla pyöriikin ilmeisen asiallinen fysiikkamoottori, sillä rakennukset eivät lahoa totutun käsikirjoitetusti pala kerrallaan, vaan jos vaikkapa isosta, nelijalkaisesta tuulivoimalapropellihässäkästä vetäisee lekalla yhden koiven poikki, notkahtaa koko viritelmä pienellä viiveellä ensin vinoon ja rojahtaa sitten Marsin vetovoiman vaikutuksesta lopulta täysin maan (Marsin?) tasalle.

Itse toiminta on perus GTA:ta räiskimisineen ja ajoneuvoineen. Vaikeustaso vain tuntuu olevan välillä pirullisen tiukka ja muutamat tehtävätyypit alkavat hieman toistaa itseään pelin edetessä. Juoneenkaan ei ole ilmeisesti juurikaan jaksettu panostaa, mutta tästä huolimatta RF:G on vallan mainio yhdistelmä vapaata kohkaamista, messevää räiskintää, ajoneuvoilla rässimistä ja upeasti tuhoutuvia ympäristöjä. Nettipeliäkin on verkossa kehuttu, täytynee perehtyä kunhan saan väännettyä yksinpelin ensin finaaliin.

Uusin Red Faction on helposti vuoden 2009 yllättäjä tähän mennessä ja varmaan paras pelaamani peli aika tarkkaan puoleen vuoteen. Kyllä tälle täytyy vähintään neljä tähteä antaa. Jos moninpeli on hyvä niin ehkä enemmän. Palannen astialle...

****

http://www.redfaction.com/